Jännitän laukkaamista. Mitä virkeämpi yksilö, sitä enemmän jännitän. Pelkään eniten ratsastuksessa sitä, että hevonen lähtee hallitsemattomaan laukkaan.

 

Sain ratsastustunnilla hevosekseni reippaan suomenhevosen, ja kun opettaja kysyi, kuka haluaa laukata, minua alkoi jännittää. Päätin, että ravaan ensimmäisellä kerralla laukattavan tien läpi ja vasta seuraavalla kierroksella kokeilen laukkaa. Hevosella oli kuitenkin oma suunnitelmansa. Se vaistosi jännitykseni.

 

Kun edellä kulkeva laukkasi tien läpi, suomenhevoseni otti minua kädestä ja sanoi:

 

"Ei tässä ole mitään pelättävää. Istu kyydissä, minä hoidan tämän" ja meni muutaman askelta hallittua, rauhallista laukkaa.

 

"Näitkö, eihän ollut yhtään kamalaa?", se sanoi ja minun piti pysäyttää meidät hetkeksi keskelle maneesia, koska liikutuksen kyyneltulvalta en voinut nähdä eteeni.

​

- Elina